torstai 3. maaliskuuta 2016

Kalajuttu

Katson mummolan ikkunasta ulos. Ukin sohvalle on jäänyt painauma pienen pojan torkuista. Ulkona sataa tihuttaa, kello on kymmentä yli kymmenen illalla. On aivan oikeanlainen ilma kuhan uisteluun.  Luonnossa näkyvät keskikesän tummuvat värit. Kesä on edennyt vaivihkaa.  Juuri äsken loppui koulu kevään hentoon vihreyteen, ja nyt on jo juhannus mennyttä, päivät lyhenevät.

Elämme vuoden parasta aikaa, ainakin minun mielestäni. Sikakoppi tuli juuri maalattua, heinäseipäät odottavat tappipoikaa ja kuhan uistelu alkaa. Ikkunan läpi kuulen ukin kolistelevan karjakeittiössä. Illan viimeiset askareet, kohta mennään. Mieleni täyttyy innostuksesta ja jännityksestä.  Rapalan siniharmaan vaapun koukut on teroitettu päivän aikana ainakin kolme kertaa, mutta vielä pitää sormenpäällä hipaista väkäleukoja. Teräviä ovat.

Olen iässä, jossa ihmetellään monenlaisia asioita. Erilaisia tulokulmia elämään ei vielä oikein ole, mutta se ei tarkoita, että elämä olisi jotenkin yksinkertaista, päinvastoin. Nyt ihmettelen ukkia. Edellisenä päivänä sotavamman aiheuttama kaatumatautikohtaus ja sen seurauksena silmissä säkenöivä päänsärky, mutta kuhaa on lähdettävä uistelemaan, minun kanssani. Tähänastisen elämäntaipaleeni aikana en muista kertaa, että ukki olisi jättänyt tekemättä, minkä oli minulle luvannut. Vieläkin, lähes viisikymmentä vuotta onkireissun jälkeen, olen ihmettelijä, matkamies, joka usein eksyy ja on ymmällään. Ikävuodet ja elämänkokemus ovat kuitenkin auttaneet ymmärtämään ihmettelyn merkitystä.

Ukki huomaa minut ikkunassa ja viittoilee rukkasellaan. Huikkaan mummolle, että nyt mennään. Vastata hän ei ehdi, muttei tarvitsekaan.  Mummo tietää mihin me miehet ollaan menossa, kalaan. Valkjärvelle on puolentoista kilometrin matka. Kävellen mennään, laidunten ja naapuritalon pihapiirin poikki. Siellä on hiljaista, eivät näköjään ymmärrä kuhista, eivätkä niin muodoin elämästäkään mitään. Onneksi minun ukkini ymmärtää ja minä.

Vene on vanha teräväkokkainen ja  –peräinen puuvene, joka kevät tervattu. Hankaimet kitisevät kivasti. Vettä, sanoo ukki. Ei muuta tarvitse. Minä kastelen hankaimet, vaikka kitinästä pidänkin. Ennen kuin päästään uistelemaan, on laskettava verkot. Kaksi puolitoista metriä korkeaa ja kaksikymmentäviisi metriä pitkää, sellaiset saa meidän merkeillä laskea. Huomasitko, meidän merkeillä, ukilla omansa ja minulla omani. No, minun merkkini isältä saatu, mutta kuitenkin.

Ja sitten. Otapas vetokela ja se sininen Rapala, minä soudan, sanoo ukki.  Voiko pieni poika onnellisempi olla, ukki soutaa ja poika uittaa uistinta. Selältä ja pinnasta niitä tulee näin yöllä. Ukin ei tarvitse sanoa, minä tiedän. Hän vetää muutaman vedon vasemmalla ja nokka on kohti Valkjärven lähes tyyntä selkää. Alkuun ei mitään, liekö kuhat vielä syvänteissä. Soudetaanpas tuonne Hiitiön rantaa kohti. Se tuntuu hyvältä. Siellä on uitu ja pulikoitu kaiket kesät, niin pienestä kuin muistan. Soudetaan vaan, ajattelen. En saa ajatustani kunnolla loppuun kun jysähtää. Vetosiima, vaikka on paksua, pureutuu kämmeniin. Ei potki yhtään, tulee kuin tukki. Se on kuha. Tiedän sen varmasti, ensi hetkestä.

Se oli kuha.  Pieni poika kämmenet vereslihalla, se ei saanut päästä karkuun.  Onneksi oli ukki. Ukki rauhoitteli ja neuvoi. Kuha tulee ensin tasaisesti vetämällä, kun et tempoile ei sekään tempoile. Varaudu kuitenkin siihen, että veneen nähtyään se nykäisee, yrittää irrottautua. Anna silloin siimaa, siimaa niin paljon kuin se tarvitsee. Sitä sinulla on. Älä kuitenkaan löysää siimaa, sillä silloin se karkaa. Tunnet sen käsissäsi, kun taas voit alkaa vetää sitä lähemmäs venettä. Kädet vereslihalla, miten niin tunnen. Tunnet sinä, usko pois.

Tunsinhan minä. Kuha oli veneessä, kaksi kiloa neljäsataaviisikymmentä grammaa, muistan sen varmasti.  Se oli kuha se. En ollut aikaisemmin saanut, enkä ole jälkeenpäinkään saanut niin komeaa kuhaa.  Minä ja ukki, kalamiehet.

Lapsen on tärkeä kiintyä vanhempaansa. Kiintymys on pohja turvallisuuden tunteelle, hyvälle kasvulle ja kehittymiselle. Lapsi voi kiintyä, kun hän kokee, että vanhempi on saatavilla, auttaa ja lohduttaa tarvittaessa. Lapsi voi solmia kiintymyssuhteen useampaan hänelle läheiseen aikuiseen. Omat vanhempani olivat aina töissä, joten minulla muodostui isovanhempiini erittäin kiinteä suhde.  Minulle muodostui sinne turvallinen kasvuympäristö. Myönteinen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä on muutakin kuin sanoja. Se on ilmeitä, eleitä, kosketusta, kalareissuja, iloa ja arkea. Tekojen lisäksi vanhemmuus on tunneasia. Tunnetta siitä, että olen rakastettu ja tärkeä juuri tällaisena. Kun tuntee tulevansa nähdyksi, tuntee itsensä rakastetuksi, alkaa luottaa siihen, ettei tarvitse pärjätä yksin, vaan voi luottaa toisiin ihmisiin.

Tärkeäksi kokemisen tunne syntyy, kun väsymyksestä ja huolista huolimatta tehdään kivoja juttuja yhdessä. Se ei tarkoita 24/7, vaan pienet aidon kohtaamisen hetket merkitsevät ja tulvivat iloa. Hoiva ja turva ovat tärkeitä, mutta myös jännittävä maailman tutkiminen ja uusien asioiden oppiminen kirkastaa lapsen silmät. Olen vanhemmiten myös huomannut, kuinka paljon olen ukiltani asenteita ja maailman hahmottamista itseeni imenyt. Siellä on luotu pohja sille, miksi minusta tuli minä.

Minulle on jäänyt kalajutun kaltaisia muistijälkiä juuri siksi, että ukki nautti seurastani ja jakoi kanssani jännittäviä kalareissuja, otti mukaansa arkisiin askareisiin ja mikä tärkeintä, antoi minulle ”omia hommia” niin kuin esimerkiksi sikakopin maalaus. Olen nyt itse ukki ja minulla on mahdollisuus luoda lämpimiä muistoja lapsenlapsilleni. Toivottavasti he saavat tuntea aidon kohtaamisen hetkiä ja tulevat pyytämään, että ukki lähdetään taas kalaan, niin kuin minä aikanani tein. Muistoni lapsuudesta ovat onnellisia. Saatoin luottaa vanhempiini ja isovanhempiini sekä siihen ympäristöön, jossa kasvoin.

Iloa ja ihmetystä

Harri Hiitiö
kunnanjohtaja

perjantai 25. syyskuuta 2015

Uuden kunnan tarina, uudenlainen roolitus sekä palvelurakenteiden uudistus

Eurajoen ja Luvian kunnanvaltuustot ovat päättäneet, että Luvian kunta liittyy Eurajokeen vuoden 2017 alusta. Päätökset tarvitsevat vielä valtioneuvoston siunauksen. Liitossopimuksen mukainen yhdistymishallitus on kuitenkin aloittanut yhdistymisen toteuttamisen muutossuunnitelman laatimisella.

Kuntaliitoksessa onkin kyse muutoksesta. Yksi tapa selvitä muutoksesta on antaa sille mahdollisuus. Mitä mahdollisuuksia Eurajoen ja Luvian kuntaliitos tarjoaa.

Meillä kaikilla on ollut selvä kuva siitä, mikä kunta on ja mitä se tekee. Olemme vuosikymmeniä ajatelleet asiasta samalla tavalla. Ympäröivä yhteiskunta on kuitenkin haastamassa perinteistä kuntakuvaa todenteolla. Kunnan koko idea joudutaan hahmottamaan uudella tavalla. Millainen uudella tavalla ajateltu kunta voisi olla. Uuden luominen edellyttää selkeää tarinaa tulevaisuudesta, jotta siihen liittyvät ilmiöt voidaan asettaa oikeisiin mittasuhteisiin ja niiden pohjalta rakentaa luontevat osallistumisen, toiminnan ja hallinnan puitteet.

Suurin haaste jatkossa on määritellä uudelleen kunnan rooli kuntalaisten arjen sujumisessa. Kunnan rajapinta kuntalaisten arkeen on supistumassa olennaisesti. Uuden kunnan mahdollisuus liittyy asiakkuuksista kiinni pitämiseen. Kuntalaiset kohdataan jatkossa erityyppisissä tilanteissa niin kunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin.  Tähän mahdollisuuteen liitoskunnat ovat tarttuneet määrittelemällä kuntaliitoksen lähtökohdaksi, että palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja palvelutuotannossa edistetään kumppanuutta muiden julkisyhteisöjen, yritysten ja kolmannen sektorin välillä. Käytännössä se tarkoittaa, että tekeminen määritellään asiakasprosessein ja tekijät sekä organisaationa että kumppanuuksia. Tällöin kuntalaisen ja kunnan välille luodaan tietynkaltainen ”käyttöliittymä”, johon liittyy asiakkaan tarpeiden mukainen määrä erilaisia palveluiden ”roaming-sopimuksia”.

Uuden kunnan luomisen perusteena ovat kunnan talouteen ja palveluiden järjestämiseen sekä alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvät asiat. Kuntaliitoksia on usein perusteltu kunnan ulkoisen kilpailukyvyllä ja elinvoimapolitiikalla. Yhtä tärkeää on huolehtia sisäisestä kilpailukyvystä. Siinä on mitä suurimmassa määrin kyse tehokkuus- ja läheisyysperiaatteen yhteensovittamisesta. Kuntarakenne tarkastelujen käynnistyessä tarkastelukulmana on yleensä teollisuuden tuotantoprosessien analogia, johon liittyy oletus suuruuden ekonomiasta ja mittakaavaetujen saavuttamisesta. Tällöin unohtuu kaksi kuntalaisille tärkeää ominaisuutta läheisyys ja ketteryys. Ihanteellista kuntakokoa ei ole kyetty määrittelemään. Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksessa mahdollisuus liittyy eittämättä jälkimmäisiin. Sisäisen kilpailukyvyn kannalta on myös olennaista ratkaista asiakkaan ongelma mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja pienillä panoksilla.

Uuden kunnan syntyminen edellyttää kolmen keskeisen muutoksen tapahtumista. Syntyvällä kunnalla tulee olla tarina, joka sitoo yhteen kuntien historiat ja perinteet uudeksi nykyisyydeksi ja antaa kuvan syntyvän kunnan olemuksesta. Syntyvällä kunnalla tulee olla uudenlainen käsitys kunnan ja kuntalaisen roolista arjen sujumisessa. Kuntalaiset näyttäytyvät sekä poliittisina toimeksiantajina ja vaikuttajina että palveluiden yhteiskehittäjinä. Tarvitaan myös uuden kunnan mittakaavaan sopiva tapa palveluiden järjestämiseen ja niiden hallintaan. Uutta kuntaa muodostettaessa on kaikki tällaiset rajapinnat ja menettelytavat käytävä läpi ja uudistettava ne. Tärkeintä on kuvata asetetuista tavoitteista johdettavissa oleva menestys- tai selviytymistarina. Sen keskeisiä osia ovat uuden kunnan idea ja olemus sekä niitä tukeva strategia. Tarinan tulee kuvata strategisten kärkien mukainen ajattelu loogisena kokonaisuutena, jonka varassa uuden kunnan valtuusto voi luoda toiminnan kehittämisen puitteet. Kärkien tulee perustua ylivertaisuuteen, niillä tulee olla uskottava peruste ja ne tulee kyetä ottamaan toimintatavaksi ja kuntalaisten arjen osaksi. Strategisten valintojen tulee saada kuntalaisten hyväksyntä ja kuntalaisten elinpiirin tulee muuttua tavoitteiden mukaisesti.

Onnistuneen kuntaliitoksen kolme ehtoa ovat uuden kunnan tarina, uudenlainen roolitus sekä palvelurakenteiden uudistus. Ilman niitä saadaan aikaan korkeintaan kuntaliitos.

Harri Hiitiö
kunnanjohtaja 



perjantai 6. maaliskuuta 2015

Uudistaminen on kokonaisuuksien hallintaa ja vaihtoehtoja

Kunnat käyvät kamppailua olemassaolonsa oikeutuksesta. Toimintaympäristön muutos muokkaa kunnan roolia julkisyhteisönä sekä johtamisen rakenteita ja pakottaa kunnat etsimään uusia yhteistyön muotoja. Kunnan ydintehtävänä on ollut asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen. Alueen elinvoimasta on pitänyt huolehtia, jotta hyvinvointi on kyetty rahoittamaan. Tämä tehtävä ja sen hoitaminen on valtiovallan toimesta kyseenalaistettu.

Tämän muutoksen keskellä Eurajoen kunnanvaltuusto on päättänyt lähteä selvittämään kuntaliitoksia niiden kumppaneiden kesken, joilla on arkeen perustuvia kokemuksia yhteistyöstä. Yhteistyön syventäminen ja varsinkin kuntaliitokset vaativat keskinäiseen luottamukseen perustuvan tahtotilan. Kummankin käynnissä olevan selvityksen osalta tämä välttämätön ehto täyttyy.


Kuntarakennelain 4§:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Molemmat liitosselvitykset osoittavat 4§:n perusteiden olevan olemassa.  Kuntarakennelakia muutettiin vuonna 2013, jolloin sen 2§:n lisättiin tavoite, että kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kuntarakennelain 18§:n mukaan valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin 4 §:ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä.


Kaikki selvityksiin osallistuvat kunnat ovat tekemässä strategista päätöstä tilannekuvan, kuntien yhteisen edun ja luottamuksen perusteella. Tilannekuvan muodostumiseen vaikuttaa olennaisesti sote-järjestämislain eteneminen eduskunnassa ja siitä aiheutuva kunnan roolin muutos. Yhteistä etua on syytä tarkastella sijaintiedun hyödyntämisen, taloudellisten ja muiden voimavarojen hallinnan, palveluverkon kehittämisen ja haavoittuvuuden vähenemisen kannalta. Luottamus syntyy aikaisempien arjen kokemusten lisäksi avoimuudesta ja positiivisuudesta mutta myös siitä, että negatiivisetkin asiat saa sanoa julki.


Erot Eurajoen-Luvian ja Eurajoen-Harjavallan-Kokemäen-Nakkilan selvitysten välillä syntyvät sijaintiedun hyödyntämisessä sekä taloudellisten ja muiden resurssien hallinnassa ensin mainitun liitoksen eduksi.  Myös yhdistymisestä aiheutuvat kustannukset ovat Eurajoen-Luvian liitoksessa pienemmät. Elinvoiman kehittämisessä, palvelujen järjestämisessä, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksissa tai haavoittuvuuden vähenemisessä ei ole merkittäviä eroja.


Mikäli uusia kuntia ei synny, kunnat jatkavat toimintansa kehittämistä omien edellytystensä mukaisesti yhteistyötä tiivistämällä, palvelukokonaisuuksia ja prosesseja uudistamalla ja oman alueensa elinvoimaa kasvattamalla. Kunnan koko ja palveluyksikön koko tulevat jatkossakin olemaan eri asioita.


Päätöstä tehtäessä on hyvä pitää huolta, että intuitiolla on tietoa saatavilla.



Harri Hiitiö
kunnanjohtaja

perjantai 28. marraskuuta 2014

Eurajoen kunnan tasapainoinen talous mahdollistaa vahvan panostuksen palveluverkon kehittämiseen

Eurajoella on hyvä toimintamalli. Päätökset tehdään lähellä asukasta, paikalliset olosuhteet huomioiden, kunnan järjestäessä palveluita ja kehittäessään aluettaan. Eurajoen kunta voi laatia tasapainoisen talousarvion ja samalla varautua huoltosuhteen heikkenemisen aiheuttamiin palvelurakenteen muutoksiin. Eurajoen kunnan talouden tasapainon avain on ollut, ettei väliaikaisilla tuloilla ole rakennettu pysyviä menoja. Palveluita on voitu, ja voidaan, kehittää velkaantumatta. 

Hyvinvointipalvelujen järjestäminen kuntalaisille on vielä kunnan perustehtävä. Talousarviossa on kiinnitetty huomiota siihen kyetäänkö kuntalaisille tarjoamaan palveluja riittävästi, mikä on palveluiden laatutaso, kuinka kaukana palvelut sijaitsevat ja minkälaista asiakasvaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta palvelujen avulla saavutetaan. Palvelut pyritään järjestämään lähellä kuntalaisia ja siten vahvistamaan asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat kasvatus-, terveys- ja vanhuspalvelut.

Kunnan vahva taloudellinen asema varmistaa sen, että palveluyhteistyö voi perustua tasavertaiseen, pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Yhteistoimintastrategiaksi valittu kumppanuus mahdollistaa verkostokuntana toimimisen.

Vahvan taloudellisen aseman turvaa vahva veropohja, mikä puolestaan mahdollistaa kilpailukykyiset veroprosentit ja kunnalliset maksut. Eurajoen tuloveroprosentti 18,00 on Satakunnan alhaisin.  Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 19,74. Hallituksen tekemät valtionosuusleikkaukset johtavat kuntien tuloveroprosenttien korottamisiin jatkossakin ja pitemmällä aikavälillä tulevat vaarantamaan kuntapalveluiden toimivuuden. Yleiseen ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin sovelletaan Eurajoella veroprosenttivälin alarajaa.

Asumisviihtyvyyttä ja -turvallisuutta parannetaan investoinneilla haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuoltoon sekä kevyen liikenteen väyliin ja teiden perusparannuksiin, rakentamalla Hirveläntien kunnallistekniikka, parantamalla merkittävästi kirjaston toimintaedellytyksiä sekä saneeraamalla liikuntakeskuksen puistokenttä tekonurmikentäksi. Perheiden palvelut ovat parantuneet merkittävästi Lapijoen päiväkodin valmistumisen myötä. Kattava kouluverkko on varmistettu pitämällä huolta koulurakennusten kunnosta.  Yritysten toimintaedellytyksiä on parannettu laajentamalla Köykän teollisuusaluetta ja rakentamalla yhdystie Kirkonkylän ja Lapijoen välille.

Eurajokelainen voi olla aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen.

Harri Hiitiö
kunnanjohtaja

maanantai 29. syyskuuta 2014

Ihmisläheisesti ja joustavasti

Kunnat ovat olemassa, ainakin vuoteen 2017 saakka, edistääkseen jäsentensä hyvinvointia. Tämä on kaikille kunnille laissa määritelty tehtävä. Eurajoen kunnanvaltuusto on kuitenkin strategiassaan asemoinut kunnan nykyisessä toiminta- ja kilpailuympäristössä siten, että olemme tässä suhteessa satakunnan paras. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi valtuusto on antanut kuntalaisille asukaslupauksen: ”Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti.” Tavoitteen toteutumista mittaamme määrällisesti asukasluvun kehityksellä ja laadullisesti sillä, miten tyytyväisiä kuntalaisemme ovat tärkeinä pitämiinsä palveluihin ja millainen mielikuva palveluista on niillä, jotka eivät palvelujamme ole käyttäneet.

Jotta kuntalaiset voisivat pitää meitä parhaana, on yhtenä edellytyksenä demokratian toimivuus. Edellytys ei toteudu enää perinteisen institutionaalisen vaikuttamisen avulla. Edustuksellinen osallistuminen ja vaikuttaminen on toki edelleen tärkeää, mutta kansalaisten kiinnostus ja sitä kautta kehittämisen painopiste on siirtynyt yhä enemmän suoraan vaikuttamiseen ja ennen kaikkea käyttäjälähtöiseen vaikuttamiseen. Kilpailuetujen saavuttaminen ja menestyminen edellyttää, myös julkisyhteisöltä, palvelujen käyttäjälähtöisyyttä.


Eurajoen kunnanvaltuusto on valinnut asiakas- ja yhteistyöstrategiakseen kumppanuuden. Eurajoki verkostokuntana säätelee ja hyödyntää paikallisten verkostojen ja niihin kytkettyjen yhteistyösuhteiden syntymistä sekä ohjaa verkoston toimintaa, niin strategiatasolla kuin verkoston suorituskyvynkin osalta. Jäsenemme näyttäytyvät meille poliittisina toimeksiantajina ja vaikuttajina, mutta myös palvelujen yhteiskehittäjinä. Osallisuuden menetelmät kytkemme päätöksentekoprosesseihin ja asiakaslähtöisyyden menetelmät palveluprosesseihin asiakaskokemuksen johtamisen ja palvelumuotoilun keinoin.


Kumppanuudessa meidän on olennaista ymmärtää, mikä tuottaa asiakkaallemme arvoa. Kumppanuusstrategia edellyttää kunnalta monitoimijaista vuorovaikutusta, matriisimaista organisaatiota, johtamis- ja kehittämisvastuiden sekä roolien sopimista, poikkihallinnollisia asiakasprosesseja, kehittämistoimintojen siirtämistä erillisistä projekteista asiakasprosessien sisälle, asiakasymmärryksen lisäämistä, asiakkuuksien johtamista sekä ratkaisua siitä mitä tietoa tarvitaan, miten se kerätään perusjärjestelmistä, mistä ja miten muu asiakastieto kerätään, mihin tieto varastoidaan, miten se jalostetaan ja miten sen jakelu toteutetaan.


Kaikissa näissä edellytyksissä olemme viimeisten puolentoista valtuustokauden aikana edistyneet paitsi viimeksi mainitussa asiakastiedon hyödyntämisessä. Meillä on jo nyt merkittävästi tietoa asiakkuuksista, ja luomme lisää prosesseja asiakastiedon hankkimiseksi, mutta tieto muuttuu hyödylliseksi vasta, kun sen perusteella toimitaan aikaisempaa paremmin. Saavuttaisimme merkittävän kilpailuedun, jos kykenisimme kytkemään asiakastiedon älykkäästi ja reaaliaikaisesti sekä palvelutapahtumaan että palvelukehitykseen.


Toivottavasti tekemämme työ ei mene hukkaan valtion ottaessa 2017 alusta vastuun eurajokelaisten hyvinvoinnista.


Harri Hiitiö
kunnanjohtaja


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Eurajoki yhdessä paremmaksi

Kunnanvaltuusto allekirjoitti joulukuussa valtuustosopimuksen, jonka yhtenä strategisen ohjauksen tavoitteena on demokratian toteutumisen varmistaminen. Valtuustosopimuksessa todetaan, että kuntalaiset näyttäytyvät sekä poliittisina toimeksiantajina että palvelujen yhteiskehittäjinä. Osallisuuden menetelmät tullaan kytkemään päätöksentekoprosesseihin ja asiakaslähtöisyyden menetelmät palveluprosesseihin.
Valtuustosopimuksessa mainitun tavoitteen toteuttamiseksi kuntaan on laadittu Eurajoki Yhdessä Paremmaksi –toimintaohjelma. Sen tavoitteena on luoda ja dokumentoida toimintatavat, joiden mukaisesti kunta yhteiskehittelynä kuntalaisten kanssa suunnittelee ja järjestää asiakaslähtöiset, verkostomaiset ja poikkihallinnolliset kuntapalvelut. Kunnassa on kuvattu kolme poikkihallinnollista asiakasprosessia: 1. lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, 2. työikäisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen ja 3. ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Toimintaohjelman ensimmäisessä vaiheessa kunkin ydinprosessin alueella kokeillaan käytännössä yhden palvelupolun yhteiskehittelyä ja sen tuloksena syntynyttä uutta toimintamallia.
Kukin ydinprosessi aloitti työnsä pilotoitavan palvelupolun määrittelyllä ja kuvaamisella. Myös kaikkien palvelupolkujen osalta on järjestetty ensimmäiset yhteiset palaverit kuntalaisten kanssa. Niissä kerättiin ideoita ja valittiin edustajat kevään aikana pidettäviin kehittämispajoihin. Etenkin omaishoitoon liittyvä palvelupolku herätti kuntalaisissa kiitettävää kiinnostusta.

Kehittämispajoissa rakennetaan palvelupolku kuntalaisedustajien, kunnan palvelukehittäjien sekä prosessinomistajien yhteiskehittelynä toinen toiselta oppien. Kehittämispajatyöskentelyä seuraa arviointipaja, jossa arvioidaan yhteiskehittelyä ja yhdessä oppimista sekä tuodaan prosessin aikana ilmi tulleet erilaiset näkemykset esille. Arviointi raportoidaan kuntalaisille.
Seuraavassa vaiheessa aloitetaan kokeilut palvelupolkujen toimivuudesta ja kerätään palautteet palvelujen käyttäjiltä ja niiden järjestäjiltä. Palautteen ja saatujen kokemusten pohjalta aloitetaan ydinprosessin seuraavan palvelupolun yhteiskehittely.
Kyseessä on ajattelutapa, jossa kuntapalveluja kehitetään jatkuvasti: ideoidaan, opitaan, kokeillaan, muokataan ja taas opitaan. Kun tämän ajattelutavan sisäistää, oppii nopeasti soveltamaan uusia menetelmiä ja keksimään kokonaan uusia, juuri omaan toimintaan soveltuvia tapoja. Keskeisintä on rohkeus kokeilla uusia ideoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös ajatus siitä, että palvelu ei ole koskaan valmis, auttaa näkemään jatkuvan kehittämisen tärkeyden. Näin varmistetaan, että palvelut ovat hyödyllisiä, käyttökelpoisia, toimivia ja toivottavia kuntalaisen näkökulmasta sekä tehokkaita järjestäjän kannalta.

Mukavaa matkaa

Harri Hiitiö
kunnanohtaja

torstai 5. joulukuuta 2013

Kuntajakoselvitys käynnistyi Keski-Satakunnan alueella



Kuntarakenneuudistusta koskeva Kuntarakennelaki (28.6.2013/478) tuli voimaan 1.7.2013. Kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan ja se päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on tullut eduskunnassa hyväksytyksi. Eurajoen kunnanvaltuusto päätti 26.8.2013, että Eurajoen kunta osallistuu Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan kanssa kuntarakennelain toteuttamisen 1. vaiheeseen eli yhdistymisselvityksen tekoon. Luvian kunnanvaltuusto tekiLuvian kunnan osalta 28.10.2013 vastaavanlaisen päätöksen.

Yhdistymisselvitys käsittää palvelujen ja talouden nykytilan arvioimisen, väestömuutosten vaikutusten arvioimisen suhteessa palvelutarpeisiin, uuden kunnan tavoitteiden määrittelemisen, suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä tuottamisesta, arvion lähidemokratian toteutumisesta sekä tietenkin arviot yhdistymisen eduista ja haitoista.

Selvityksen tekeminen aloitettiin 29.10.2013 pidetyllä ohjausryhmän kokouksella. Ohjausryhmään kuuluvat kunkin kunnan valtuustoryhmän edustaja sekä henkilöstön edustaja kustakin kunnasta. Selvitysorganisaatioon kuuluu ohjausryhmän lisäksi työvaliokunta, viisi valmisteluryhmää sekä kuntajakoselvittäjä. Työvaliokuntaan kuuluu kuntien/kaupunkien johtajat sekä valtuustojen ja hallitusten 1. puheenjohtajat. Valmisteluryhmiä on nimetty toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja vapaa-ajan, yhdyskuntien toimintakyvyn ja turvallisuuden, henkilöstövoimavarojen sekä kuntatalouden ja kuntakonsernin toiminta-alueille.Valmisteluryhmät arvioivat nykytilan 20.12.2013 mennessä. Koko prosessi on tarkoitus viedä läpi ensi vuoden loppuun mennessä.

Kunnat, Eurajoki mukaan lukien, ovat valinnan edessä. Jatkaako verkostokuntana toimimista ja verkoston kehittämistä vai rakentaako tulevaisuus vahvan peruskunnan varaan. Nyt ollaan selvittämässä millainen toimintamalli ja palvelujärjestelmä parhaiten turvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytykset pitkällä aikavälillä ja tuottaako vahva peruskunta  –vaihtoehto kuntalaisille nettohyötyjä verkostomalliin verrattuna. Kuntaselvitykseen osallistuvat kunnat ovat aikaisemmin valinneet lähtökohdakseen verkostomallin. Myöskään ei pidä unohtaa, että uudistaminen on aina kokonaisuuksien hallintaa ja vaihtoehtoja. Toimintaa pitää kehittää rakenteiden ulkopuolellakin, kuten palvelutuotannon ohjausta, asiakkuuksien hallintaa, kysynnän hallintaa, toimituksien hallintaa, asiakasosallisuutta ja palveluiden tuotteistamista.

Aikaisemmista kuntarakenneprosesseista on opittu, ettei yleistä optimaalista kuntakokoa voi määritellä. Niin sanotut vahvat peruskunnatkin joutuvat jatkossa toimimaan verkostomaisesti palvelujen tuottamisen osalta. Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri asioita. Rakennemuutoksen jälkeenkin kunnat ovat ja tulevat olemaan erilaisia ja niiden palvelujen järjestämistavat tulevat eriytymään.

Yhteistyön syventäminen vaatii aina keskinäiseen luottamukseen perustuvan tahtotilan. Tarvittava luottamus syntyy yleensä arkeen perustuvista yhteisistä kokemuksista. Tähän kuntarakenneselvitykseen osallistuvat kunnat ovat saaneet niitä varsinkin sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä.

Uudistusten nettohyödyt pitää aina kyetä perustelemaan kuntalaisten näkökulmasta. Valtakunnan hallituksen perustelut tästä näkökulmasta vähintäänkin ontuvat.

Päättämisen taitoa on kyetä löytämään päätöksentekohetken tietojen perusteella paras mahdollinen ratkaisu. Tässä selvityksessä se tarkoittaa erilaisten toimintatapojen, niiden seurausten ja todennäköisyyksien arviointia sekä seurausten asettamista paremmuusjärjestykseen. Meillä itse kullakin on tapana uskotella itsellemme, että teemme päätökset rationaalisesti. Kuitenkin intuitiolla on aina päätöksenteossa oma merkityksensä. Eräs suuressa arvossa pitämäni henkilö sanoi minulle muinoin: ”pidä poika huolta, että intuitiollasi on tietoa saatavilla”.

Harri Hiitiö
kunnanjohtaja