Hallituksen suurkuntaesitys

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Lisäksi peruskunnan tulee vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. 

Valtiovarainministeriön asettama rakennetyöryhmä luovutti hallinto- ja kuntaministerille 8.2.2012 selvityksen, jossa se kuvaa mm uudistuksen tarpeita ja tavoitteita, perustuslain asettamia reunaehtoja, uudistuksen toteuttamistapoja sekä esittää maakunnittain kunta- ja palvelurakennetta koskevat esitykset. Työryhmän selvitys esitellään 18 aluetilaisuudessa kunnille. Satakunnan aluetilaisuus on 6.3.2012. Valtiovarainministeriö on pyytänyt kunnanhallitusta antamaan lausuntonsa rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 13.4.2012 mennessä. Hallitus linjasi iltakoulussaan 1.2.2012, että se määrittelee vahvan kunnan kriteerit, rakennelain toteuttamisen ja kuntauudistuksen jatkon välittömästi kuntien annettua rakennetyöryhmän selvityksestä lausuntonsa.

Kuntarakenneuudistus muodostaa hallitusohjelman mukaan pohjan kuntalain kokonaisuudistukselle. Siihen liittyy kuntarakenneuudistuksen ohella kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien tehtävien uudelleenarviointi. Uudistuksessa tarkastellaan uusien rakenteiden näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta.

Eurajoen kunnanvaltuusto on strategialinjauksissaan todennut, että kunnallinen itsehallinto säilytetään Eurajoella.  Kunnan palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen. Kunnalla on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko. Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Valtiovallan ja kuntalaisen tulee voida luottaa Eurajokeen palvelujen järjestäjänä.

Rakennetyöryhmän selvitys löytyy valtiovarainministeriön kotisivulta www.vm.fi/julkaisut ja asiakirjat/elinvoimainen kunta ja palvelurakenne. Valtiovarainministeriö on 14.2.2012 avannut kaikille 18 alueelle keskustelualustan www.owela.fi/kuntauudistus. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä ja mahdollistaa keskustelun alueen päättäjien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kesken sekä kerää palautetta alueille ehdotetuista kuntajakoselvitysalueista. Kansalaisten ja julkishallinnon väliseen vuoropuheluun on 8.2.2012 avattu keskustelufoorumi www.otakantaa.fi, jossa voi ottaa kantaa kunnan järjestämiin palveluihin, kunnan elinvoimaisuuteen, kotiseutuidentiteettiin, vaikuttamismahdollisuuksiin jne.

Kunta on sekä sosiaalinen että poliittinen järjestelmä. Tähän järjestelmään on ainakin kuusi eri lähestymistapaa. Eroistaan huolimatta kaikki jakavat ajatuksen siitä, että politiikka on valtataistelua kollektiivisella areenalla. Ottakaa kantaa.

Harri Hiitiö
kunnanjohtaja

Epävarmuudesta varmuuteen

Kunnat laativat talousarvioitaan synkkenevissä tunnelmissa. Yhdysvallat on pahasti velkaantunut, eikä parannusta ole näköpiirissä.  Euroopan isot maat horjuvat ja euroalue natisee liitoksissaan. Maailmantalouden kehitys ei ole, siihen kuuluisaan miesmuistiin, näyttänyt näin epävarmalta. Euroopan sen paremmin kuin koko maailmankaan taloudessa vallitsevat epätasapainot eivät ole ratkenneet. Suomen kannalta tilanne ei ole ollenkaan hyvä. Olemme vientiriippuvainen maa. Vaikka päällisin puolin maamme asiat ovat edelleen hyvin, vientimme kilpailukyky on heikentynyt, vaihtotaseen ylijäämä on supistunut ja valtiontalouden hoidosta on hävinnyt kunnianhimo. Edessä saattaa olla pahin talouskriisi sitten sotavuosien.

Arviot Suomen kokonaistuotannon kehityksestä olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Vaikka kotimainen kysyntä säilyisikin vilkkaana, on lama mahdollinen maailmantalouden epävarmuuden heijastuessa vientikysyntään. Parhaassakin tapauksessa edessä on pitkä hitaan kasvun kausi.

Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu oli 4 prosenttia. Saman verran kasvoivat kuntien verotilitykset vuonna 2010. Vuonna 2012 kunnallisverotilitysten ennakoidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Tämä aiheuttaa merkittävän haasteen vuoden 2012 menokehitykselle. Eurajoen kunnan verotulojen aleneminen alkoi 2010. Kunnallisverotettava tulo väheni 18 miljoonalla eurolla vuodesta 2009.

Kunnanvaltuusto on strategiassaan linjannut, että kunnallisen itsehallinnon varmistamiseksi palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Tämä linjaus tulee ohjaamaan Eurajoen ensi vuoden käyttötalousarvion valmistelua. Taloussuunnitelmaosan investointiohjelman laadintaa ohjaa valtuuston näkemys siitä, että suunnittelukauden vuosikatteiden ja vastaavan jakson nettoinvestointien tulee olla tasapainossa.

Hallintokuntien investointiesitykset vuodelle 2012 painottuvat vanhustenhuollon, tieverkon sekä vesi- ja jätevesihuollon kehittämiseen.  Esitysten mukaan kunta investoisi yli 1.800 euroa/asukas. Kuntien keskimääräinen investointiaste oli viime vuonna 648 euroa/asukas.

Lähitulevaisuudessa edessämme on kaksi pulmaa: globaali talouskriisi ja sen vaikutukset Suomeen sekä tilapäisen tulopohjamme mureneminen. Ne ovat syntyneet erikseen, mutta ajoittuvat harmillisesti samaan aikaan. Kun vielä pitkällä tähtäimellä tulisi varautua huoltosuhteen merkittävään muutokseen, kasvaa myös ratkaisujen tarve.

Eurajoella on aina suurissa kysymyksissä löytynyt yhteistä poliittista tahtoa. Sitä tarvitaan tällä kertaa taloussuunnitelman ja talousarvion laadinnassa vuosille 2012-2014. Suurta viisautta on, varsinkin nyt, säilyttää Eurajoki tasapainoisen talouden kuntana.

Harri Hiitiö
kunnanjohtaja

Kuntaministeri Virkkunen vierailulla

Maakuntia kiertänyt kuntaministeri Henna Virkkunen kävi Eurajoella kertomassa hallituksen suuntaviivoista kuntauudistuksen suhteen. Eurajoki-salissa pidetyssä tilaisuudessa parikymmenminuuttisen alustuksen jälkeen oli hetki aikaa vastailla kuntalaisten kysymyksiin. Eurajoen kunnan puolesta terveisiä kertoi Vesa Jalonen.

Kuntaministeri sai osoituksen Eurajoen kunnan tilanteesta, joka on Suomen kuntakentällä poikkeuksellisen vahva. Eurajoki onkin yksi niistä 62:sta kunnasta, jotka 362:n kunnan joukossa tasaavat verokertymää kompensoiden heikommin pärjääviä.

Yleisön kysymyksissä ja puheenvuoroissa toistui pelko pakkokuntaliitoksista ja kyseenalaistaminen kuntaliitosten palvelutasoa parantavasta vaikutuksesta. Suoraa vastausta kuntaministeri Virkkuselta ei pakkoliitoksiin saanut, mutta hän totesi pakkoliitoksia vastaan siinä mielessä, ettei pakkoliitos toimi koska silloin yhteen liitetyissä kunnissa ei ole yhteistä tahtotilaa rakentaa uutta ja parempaa kokonaisuutta.

Kuntaliitokset perustuvat työssäkäyntialueisiin, jolloin Eurajoen suunta olisi Raumalle päin, mikäli kuntaliitokseen valtion taholta ohjaus kävisi.

Talven tunnelmaa

Talvi tekee tuloaan. Vaikka lunta ja pakkasta saakin vielä odottaa, luovat keskustassa Kirkkotiellä olevat uudet valot talven tunnelmaa. 

Voi hyvin-liikuntamessuilla nähtyä ja kuultua

Eurajoen kunnan Voi hyvin -hanke järjesti jo toista kertaa varsin isot messut keskustan koululla: ensimmäiset messut vuosi sitten liittyivät terveyteen ja hyvinvointiin, 8.10.2011 aiheena oli liikunta.  Vuoden päästä kokoonnutaan, varmaan messujen merkeissä silloinkin, edistämään osallisuutta ja terveyden edistämistä siitä näkökulmasta. 

Messujen järjestäminen on iso mutta palkitseva urakka; se kokoaa yhteen kunnan toimijat ja monet yhteistyökumppanit, samalla saadaan hyvää kokemusta verkostoitumisesta ja kuntastrategian tavoitteesta, horisontaalisesta yhteistyöstä. Mukana on päivähoito, kulttuuri, vapaa-aika ja liikuntatoimi, terveystoimi, vanhustenhuolto, järjestöt, kyläyhdistykset ym. ym. Voisi sanoa että kaikki kynnelle kykenevät!

Istuin messuilla keskustan koulun nelosluokkalaisten aivan upeassa buffetissa, tarjolla oli muuten peräti 20 eri vaihtoehtoa  sekä suolaista että makeaa.  Seuraani liittyi kaksi seniori-ikäistä kuntalaista, molemmat  omien sanojensa mukaan jo jalkavaivaisia, mutta niin vaan he olivat lähteneet sinne, missä tapahtuu. Juha Miedon läsnäolo messuilla oli tietenkin heille kova juttu, mutta kovin mielellään he katselivat mm. lasten esityksiä messujen laajasta ohjelmatarjonnasta. 

Tuossa on mielestäni tällaisten messujen juju: ne kokoavat yhteen eri-ikäisiä kuntalaisia ”haistelemaan” uusia tuulia ja jotakin on varmasti kotiin viemisinäkin. Liikuntaa oli esillä paljon, mukavasti ja innostavasti, mutta myös hyvä ilmapiiri ja osallisuuden tunne on tärkeä asia.

Kaikki messujen esitykset olivat hyviä, mutta  pienimpien eli liikuntapäiväkoti Majakan lasten esiintyminen oli kyllä yksi kohokohta , kiitos myös päiväkodin Susannalle ja Päiville lasten ohjauksesta!  Samalla saatiin lasten vanhemmatkin osallistumaan messuille.

 Lasten esiintymistä katsoessa tulee kokemus siitä, että liikunta on meille ihmisille täysin luontaista, kuinka saisimmekaan sen saman innostuksen ja ilon säilymään läpi koko elämän.

Raili Aitonurmi, päivähoidon johtaja

Kunnanjohtajan mietteitä johtamisesta

Keskeiset johtamisen perusviisaudet on tuotu julki 1900-luvun alussa. Nämä viisaudet pätevät sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Ennustamaton ja monimutkainen toimintaympäristö on kuitenkin siirtänyt johtamisen painopistettä kohti tuloksia ja vaikuttavuutta sekä resurssien tehokasta kohdentamista.   Julkisen sektorin erityispiirteenä korostuu vielä tietynlainen tilintekovelvollisuus organisaation tuloksellisesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta toiminnasta. Tämän tilintekovelvollisuuden sekä tehokkaan hallinto ja johtamistavan takaamiseksi kunnan johtamista arvioidaan vuosittain valtuuston asettaman tarkastuslautakunnan toimesta ulkopuolisena arviointina sekä jatkossa myös sisäisenä itsearviointina. Itsearviointi on osa perinteistä PDCA-kehittämissykliä ja siinä käytetään hyväksi Euroopan unionin jäsenmaiden välisessä verkostossa kehitettyä yhteistä CAF-arviointimallia.

Tarkastuslautakunnan suorittamassa ulkoisessa arvioinnissa korostettiin vahvan taloudellisen aseman säilyttämisen sekä muutoksenhallinnan merkitystä.

Itsearvioinnissa esiin tulleita kehittämiskohteita ovat strategian ymmärrettävyys ja selkeys, strateginen ketteryys, mittaaminen, johtamisjärjestelmän vastuut ja roolit, tiedonkulku ja vuorovaikutus johtamisjärjestelmän sisällä sekä verkostoissa.

Vuorovaikutuksellisuus on keskeinen elementti sekä strategisessa ajattelussa että varsinaisessa strategiaprosessissa. Strategia tulee kyetä viestimään niin, että organisaation sisällä syntyy liikettä. Osallistaminen strategiaprosessissa lisää omalta osaltaan strategian ymmärrettävyyttä.

Strategisessa ketteryydessä on hyvä muistaa Jorma Ollilan sanat omasta organisaatiostaan. ”Pahin vihollinen on talon sisällä; sokaistuminen omaan toimintaan. ” Keskeistä on löytää ratkaisu siihen, miten muutumme ennakoivasti ilman kriisejä. Kun ongelmat ovat monimutkaisia ja systeemisiä ja maailma muuttuu erittäin nopeasti, operatiivinen tehokkuus eli vanhan koneiston viilaaminen ei enää riitä. Strategisen ketteryyden kehittämisen ensimmäinen edellytys on johdon yhtenäisyys.

Mittaaminen on keino selvittää missä ollaan ja mihin ollaan menossa. Mittarit varmistavat asetettujen tavoitteiden mukaisen vaikuttavuuden ja suorituskyvyn sekä mahdollistavat seurannan, ohjauksen, johtamisen ja kehittämisen. Mittaristoon tulee sisältyä ajatus tasapainosta ja syy-seuraussuhteista eri tekijöiden välillä. Sen tulee muuttaa strategia konkreettisiksi luvuiksi ja kohdistua kriittisiin tekijöihin. Sen on oltava selväpiirteinen ja ymmärrettävä, kunnianhimoinen ja tavoittelemisen arvoinen mutta realistinen. Sen tulee näyttää tekemisen vaikutukset tuloksiin, pitää sisällään sekä pitkän että lyhyen tähtäimen ja sen tulee koostua sekä strategisista että operatiivisista mittareista.

Toimintaympäristön edellyttämän prosessimaisen toiminnan ja funktionaalisen ohjausjärjestelmän ongelmaan löytyy ratkaisu vastuitten ja roolien matriisimallista.

Sen enempää johtamisjärjestelmän sisällä kuin verkostoissakaan ei tapahdu mitään ilman vuorovaikutusta, kommunikaatiota. Tämä vuorovaikutus on sekä tiedon välitystä että sen vaihtoa. Tiedon välittäjien merkitys verkoston toimivuuden kannalta usein unohtuu.

Yleisen yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen on julkisen johtamistyön kohde ja ensisijainen tavoite. Itsearviointi on yksi tapa kehittää julkista johtamiskäytäntöä. Periaatteen ja käytännön vieminen johtamisjärjestelmään ottaa oman aikansa, mutta työ kannattaa tehdä.

Harri Hiitiö
kunnanjohtaja

Walkers kaipaa vapaaehtoisia

Kaharin kulttuuri-nuorisotalolla toimii perjantaisin vapaaehtoisten avulla yli 13-vuotiaille yläkoululaisille tarkoitettu Walkers-kahvila. Nuoria kyllä riittää, mutta vapaaehtoisista on pulaa. Pahimmassa tapauksessa Walkers-kahvilaa ei voida avata, jos vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi.


Kahvila on kuin olohuone, jonne naapurin lapset poikkeavat kavereidensa kanssa jutustelemaan. Löytyisikö sinulta silloin tällöin aikaa viettää perjantai-ilta mukavien ihmisten seurassa ja samalla taata nuorisolle paikka, jossa olla turvallisesti aikuisten silmien alla?

Erityisesti sinä, jonka oma nuori käy kahvilassa, missä sinä silloin olet? Tule vapaaehtoiseksi ja kanna oma kortesi kekoon. Nyt sinua tarvitaan!

Lisätietoa saat kunnan nettisivuilta ja nuorisosihteeri Pirita Laivaselta
puh. 044-3124 265, s-posti: pirita.laivanen(ät)eurajoki.fi